Kartta - Fano

Fano on kaupunki Italian Marchen alueella Pesaro e Urbinon maakunnassa Adrianmeren rannalla. Kaupungissa on arviolta 60 888 asukasta (vuonna 2015) ja sen pinta-ala on 121,27 neliökilometriä.

Kaupunki on tunnettu eritoten karnevaalistaan (Carnevale di Fano), joka on eräs Italian vanhimpia. Ensimmäinen kirjallinen maininta Fanon karnevaalista on vuodelta 1347.

Varhaisin maininta Fanosta on vuodelta 49 eaa., mutta kaupungin aluetta asuttivat umbrit jo paljon aiemmin. Roomalaisvallan aikana paikkakunta sai nimen Fanum Fortunae paikallisen Fortuna-jumalattarelle eli onnen jumalattarelle omistetun temppelin mukaan. Temppeli rakennettiin todennäköisesti Metauruksen taistelun (207 eaa.) muistolle. Roomalaisten valtakaudella Fanon kaupunki kehittyi huomattavasti, sillä sen sijainti Tiberin jokilaakson ja Gallia Cisalpinan yhdistävän tien varrella oli strategisesti tärkeä. Rooman kaupunkiin Fanon yhdisti Via Flaminia, jonka valtiomies Gaius Flaminius rakennutti vuoden 220 eaa. paikkeilla. Julius Caesar valloitti Fanon vuonna 49 eaa. ja aloitti samalla kansalaissodan, jossa toisena osapuolena oli Pompeius.

Tammikuussa vuonna 271 kaupungin läheisyydessä käytiin Fanon taistelu roomalaisten ja alemannien välillä. Se päättyi roomalaisten voittoon. Vuonna 538 gootit tuhosivat Fanon. Kaupunki jälleenrakennettiin bysanttikenraalien Belisarius ja Narses johdolla. Fanosta tuli osa Pentapolista (Pentapoli bizantina tai Pentapoli marittima), johon kuului viisi Adrianmeren länsirannikon kaupunkia (Rimini, Pesaro, Fano, Senigallia, Ancona). Pentapolis kuului alkuaan Ravennan eksarkaattiin, joka oli osa Bysantin valtakuntaa. Keskiajalla Pentapolis marittimasta tuli osa Marca anconitanaa (Marca d'Ancona), jonka keskus oli Anconan sijasta Maceratan kaupunki. Nykyinen Marchen hallintoalue on saanut nimensä Marca anconitanalta.

1200-luvulla Fanosta muodostettiin oma kuntansa. Sitä hallitsi lyhyen aikaa Esten suku, jonka jälkeen kaupunki kärsi Casseron ja Carignanon sukujen välisestä valtataistelusta. 1300-luvulla Fanossa otti vallan Malatestan suku, joka hallitsi kaupunkia aina vuoteen 1463. Sigismondo Malastestalta valta siirtyi pitkän piirityksen jälkeen paavilliselle Urbinon ruhtinaalle Federico da Montefeltrolle.

Napoleonin sodissa Fano kärsi pahoja vaurioita. Kaupunki oli aktiivisesti mukana edistämässä Italian yhdistymistä (Risorgimento) 1800-luvulla. 1900-luvun suursodissa Fanoa tuhottiin laajalti. Ensimmäisen maailmansodan aikana Itävallan joukot pommittivat kaupunkia mereltä. Toisessa maailmansodassa kaupunki sijaitsi niin kutsutulla Gootti-linjalla. Liittoutuneet tuhosivat ilmapommituksillaan rautatie- ja maantiesiltoja. Wehrmacht puolestaan tuhosi vetäytyessään Fanon tornit ja sataman, jotta liittoutuneiden haltuun ei olisi jäänyt sodankäynnin kannalta merkittävää infrastruktuuria.